Karjalainen julkaisi oheisen yhdistyksen vastineen 15.11.2017, mutta Savon Sanomat taas ei näin menetellyt. Julkaisu on alla.

Savon Sanomat ei julkaissut vastinetta, koska heidän mielestään yhdistyksellä ei ole vastineoikeutta. Koko heidän laaja kampanjansa solvaa paitsi lääkäri Ville Pöntystä, myös kilpirauhas- ja muita potilaita.

Savon Sanomien mielestä on kohtuullista, että vaikka heillä on ollut pääkirjoituksesta 8. - 10.11. 2017 alkaen kolmen päivän laaja kampanja lääkäri Pöntystä ja potilaita vastaan, he julkaisevat vain kaksi vastinetta, joista kumpikaan ei ole vastine samalle kirjoitukselle kuten tämä alla oleva.

KILPON VASTINE

Potilasyhdistyksenä, Suomen kilpirauhaspotilaat ry, haluamme tuoda esille potilaiden näkökulman. Artikkelissa vähätellään potilaita ja heidän ymmärrystään omasta sairaudestaan. Kommentit epämääräisistä oireista, vetämättömyydestä ja pohjoisesta pimeydestä ovat potilaita loukkaavia. Puuttui enää vertaus kahvin piristävään voimaan. Myös rinnastus vaihtoehtoisiin hoitoihin ontuu, sillä niillä tarkoitetaan virallisen terveydenhuollon ulkopuolisia hoitoja. Kehon tuottamaa T3-hormonia sisältävät lääkkeet ovat virallisia, kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä.

Olemme kuulleet satoja potilastarinoita ja keskustelleet lukuisten lääkäreiden kanssa. Ongelma ei ole kilpirauhaslääkityksen liian lepsu määrääminen, vaan oikean diagnoosin ja lääkityksen saaminen. Esimerkiksi raudanpuute aiheuttaa samoja oireita kuin kilpirauhasen vajaatoiminta. Miksi sitä ei kuitenkaan osata diagnosoida? Laboratoriotulosten tulkinta vaatii taitoa ja kokemusta. Pitää myös tietää mitä kokeita tarvitaan. Usein terveyskeskuksissa määrätään aivan liian suppea valikoima kilpirauhaskokeita, jotta potilas voitaisiin diagnosoida oikein. Tulosten tulkintakin ontuu usein. Endokrinologian professori Välimäki on puoltanut koelääkityksen määräämistä viitealueiden rajoilla oleville.

Endokrinologian oppikirja vuodelta 2009 kehottaa paitsi kliiniseen tutkimiseen (palpaatio, akillesrefleksi, vapina, pulssi) myös huomioimaan potilaan sukurasitteen ja oireet. Mihin nämä ovat kadonneet?

Artikkelissa puhutaan virallisista hoitosuosituksista. Mitä nämä hoitosuositukset ovat ja mistä ne löytyvät? Kilpirauhasen vajaatoimintaan ei ole olemassa Käypä hoito–suositusta. Yleisesti ottaen suositukset eivät ole mitään sitovia määräyksiä, joista ei voisi perustelluista syistä poiketa. Endokrinologiyhdistyksen sivuilta löytyy lyhyt hoito-ohje, jossa ei ole mitään lähdeviitteitä. Mihin nämä ohjeet perustuvat?

T3- ja eläinperäisistä kilpirauhaslääkkeistä on vuoden 2015 loppuun mennessä tehty Fimeaan seitsemän haittavaikutusilmoitusta, joista yksikään ei ole johtanut kuolemaan. Vertailun vuoksi masennuslääke sitalopraamista on tehty 143 ilmoitusta, joista kahdeksassa tapauksessa potilas kuoli. Potilasjärjestönä toivoisimme, että nämä tapaukset, joissa potilaiden väitetään joutuneen sairaalahoitoon vakavien haittavaikutusten vuoksi, selvitettäisiin perusteellisesti ja kerrottaisiin julkisuuteen potilaiden yksityisyyttä loukkaamatta. Meidän tietoomme ei ole tullut yhtäkään näistä tapauksista. Eikä Fimeankaan.

Pitkäaikaisista riskeistä mainitaan usein mm. osteoporoosi. Mihin tämä väite perustuu ja mikä on mekanismi sen taustalla? Matalan TSH:n aiheuttama osteoporoosin riski on teoreettinen, näin on sanonut mm. endokrinologian professori Välimäki. Skotlantilaisen tutkimuksen mukaan 20 vuoden T3-käyttö yksin tai yhdistettynä tyroksiiniin ei ole johtanut haittavaikutuksiin.  

Osastonylilääkäri Schalin-Jäntti peräänkuuluttaa asianmukaista tieteellistä näyttöä. Miksi sitä ei sitten löydy esimerkiksi endokrinologiyhdistyksen ohjeista? Potilaat ovat nykyään hyvin valveutuneita. Kiitos internetin, tieto on kaikkien saatavilla. Kilpirauhaspotilaat ovat pakon edessä joutuneet ottamaan selvää omasta sairaudestaan ja lukemaan tieteellisiä tutkimuksia. Ei se ole enää lääkäreiden yksinoikeus.

Ensi vuonna odotetaan valmistuvan ainakin kaksi laajaa tutkimusta: Saksassa on parhaillaan menossa laaja tutkimuskokonaisuus, jonka yhteydessä kehitetään uutta kilpirauhaslääkettä ja Yhdysvaltain puolustusvoimilla on käynnissä vertaileva tutkimus, jossa on mukana T4-hormoni, T3+T4-yhdistelmä ja eläinperäinen valmiste.

Lopuksi haluamme muistuttaa lääkäreitä kollegiaalisuusohjeista, joiden mukaan lääkärin tulee ottaa yhteyttä kollegaan ja kysyä perusteluja toimintaan, jos kollega on hoitanut potilasta lääkärin mielestä väärin. Lääkärin pitää aina toimia potilaan parhaaksi. Näin totesi myös Lääkäriliiton edellinen toiminnanjohtaja Heikki Pälve Lääkärilehden artikkelissa 5.3.2015. Lääkärin valassa luvataan käyttää hyödyksi lääketieteellisen tutkimustiedon TAI kokemuksen hyödyllisiksi osoittamia menetelmiä. Siinä luvataan myös suhtautua kollegoihin kunnioittavasti ja kunnioittaa potilaan tahtoa.

Myös äskettäin uusitussa englanninkielisessä lääkärinvalassa mainitaan potilaan oikeus osallistua hoitoonsa. Potilaslaissakin mainitaan potilaan oikeus määrätä omasta hoidostaan yhdessä lääkärin kanssa.

Suomen kilpirauhaspotilaat ry

Marianne Kuokkanen, puheenjohtaja