Jodinpuute
Kilpirauhasen päätehtävä on tuottaa T4-, T3- ja muita hormoneja, jotka ovat olennaisia elimistön metabolisen prosessin sääntelyssä. Kuten missä tahansa tuotannossa, tehokas tuotanto on riippuvainen kolmesta pääkomponentista: riittävästä raaka-aineen saannista, tehokkaasta tuotantoprosessista sekä täsmällisestä kontrollista. Jodi on kriittinen raaka-aine, sillä 65 % T4:n painosta on jodia. (3)
Hormonit vaikuttavat ihmisen yleisaineenvaihduntaan varastoja rakentavasti eli anabolisesti tai varastoja pienentävästi eli katabolisesti. Anabolisista hormoneista esimerkkeinä ovat insuliini ja miessukupuolihormonit. Esimerkki katabolisesta tilasta on vaihdevuodet, jolloin munasarjojen hormonieritys vähenee jyrkästi. Kilpirauhashormonit ovat sekä katabolisia (liikatoiminta) että anabolisia (lapsen kasvu). (2, 413)
Kilpirauhaskudos on pääasiassa muodostunut rakkuloista eli follikkeleista, joiden läpimitta on 0,02 – 1mm. Follikkeleissa on hyytelömäistä eritettä eli kolloidia ja niitä reunustaa yhdenkertainen epiteeli. Jodiaineenvaihdunnassa kilpirauhasella on keskeinen osuus. Ihmisen nauttimasta jodidista kertyy noin kolmannes kilpirauhaseen. Follikkelisolujen solukalvossa on kemiallinen jodipumppu, jonka vaikutuksesta rauhasen jodipitoisuus voi normaalisti olla noin 25-kertainen plasmaan verrattuna. Liikatoiminnassa sen osuus on paljon suurempi. (2, 414) Terve kilpirauhanen sisältää jodia 20 - 50 kertaa enemmän kuin verenkierto. Kilpirauhanen ei ole ainut jodia kehossa tarvitseva rauhanen. (3)
Solut ottavat solukalvon kemiallisen jodipumpun avulla verenkierrosta jodidia, jonka oksidaasientsyymi hapettaa jodiksi. Jodi liittyy sitten tyreoglobuliinissa oleviin tyrosiinimolekyyleihin ja kaksi tyrosiinimolekyyliä liittyy toisiinsa niin että vähitellen syntyy mm. trijodityroniinia ja tyroksiinia. Jodin liittyminen tapahtunee pääasiassa kolloidin puolella juuri kun tyreoglobuliini, jodi ja tarvittavat entsyymit ovat siirtyneet ulos solusta. Valmiit hormonit ovat kolloidivarastossa edelleen kiinni tyreoglobuliinissa. Ne vapautuvat myöhemmin varastosta, kun solut endosytoivat kolloidia ja pilkkovat proteaasien avulla tyreoglobuliinia. Jodi kulkee siis saman solun läpi kahdesti, ensin kolloidiin ja sitten hormonien rakenneosaan kolloidista verenkiertoon. (2, 416)
Saantisuositus jodille on 150 µg per päivä, raskaana oleville 200 µg. Suomessa jodia saadaan jodioidusta suolasta, kalasta, lihasta, kananmunista sekä maitotuotteista ja viljasta. Jodia on lisätty myös karjan rehuun, josta se siirtyy ihmisravintoon. (6,5) Nykyisin Suomessa ei voida olla varmoja riittävästä jodinsaannista, josta osoituksena Valtion ravitsemusneuvottelukunta antoi uudet suositukset jodioidun suolan käytöstä alkuvuonna 2015. (5, 5 ; 6.) Jodinpuute voi professori Välimäen mukaan olla mahdollisesti syynä lievään vajaatoimintaan. (5, 5)
TSH eli tyreotropiini on hiilihydraattipitoinen proteiinihormoni. Se stimuloi jodin siirtymistä verestä kilpirauhaseen sekä kilpirauhashormonien synteesiä ja vapautumista varastokolloidista verenkiertoon. Kilpirauhanen suurenee ja sen solut kasvavat tyreotropiinin vaikutuksesta, mutta follikkelit pienenevät varastojen mobilisoituessa. ( 2, 416)
Hypertyreoosissa voidaan käyttää suuria jodiannoksia suun kautta hillitsemään joksikin aikaa kilpirauhasta esim. ennen leikkausta. Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi voi johtua esimerkiksi jodinpuutteesta. Aikuisen jodintarve on vain noin 1 mg viikossa. Jos ravinnossa ei ole tätäkään määrää jodia, tyreotropiinieritys kiihtyy, koska kilpirauhashormoneja ei synny tarpeeksi aiheuttamaan normaalia palaute-estoa. Lisääntyneestä tyreotropiinista aiheutuu struuma, jolloin kilpirauhanen kasvaa. Ravinnon jodi tulee näin tehokkaammin käyttöön. Lievä jodinvajaus voikin kompensoitua tällä tavoin, eikä aina tarvitse esiintyä muita kilpirauhashäiriön merkkejä. (2, 418)
Jodin puutos johtaa merkittävään kilpirauhasen ja kilpirauhasen ulkopuoliseen mukautumiseen jolloin kilpirauhanen pyrkii ylläpitämään T3-pitoisuutta kudoksissa. Useat kilpirauhasen sisäiset itsesäätelymuutokset ilmenevät jopa ilman TSH:n kohoamista. Normaalin tai kohonneen T3:n ylläpito T4:n kustannuksella ylläpitää kliinistä liikatoimintaa, vaikkakin osa kudoksista, kuten aivot, saattavat olla paikallisesti T3:n puutteessa ja kilpirauhasen vajaatoimintatilassa. Verrattuna eutyreoottiseen jodinpuutoksesta kärsivän äidin tilaan, nämä itsesäätelevät adaptoituvat mekanismit eivät ole vielä täysin kehittyneet sikiössä. Sen verenkierrossa on erittäin matala sikiöaikaisen T3-kilpirauhashormonin eritys, jonka seurauksena jodia riittämättömästi nauttineiden äitien sikiöt ja vastasyntyneet ovat T3:a riittämättömästi odotusaikana saaneita ja kliinisesti vajaatoimintaisia. Siksi näiden vauvojen TSH-arvot vastasyntyneitä seulottaessa ovat korkeampia kuin riittävästi jodia saaneilla vastasyntyneillä, ja siksi niiden esiintymää voidaan käyttää kriteerinä tunnistamaan alueet, joilla on vaihtelevat arvot mikroravintoainepuutoksessa. (4)
Lisääntyvän vakavan jodinpuutteen myötä vajaatoiminnan määrä myös kasvaa ja itsesäätelymekanismeista tulee riittämättömiä ylläpitämään T3:n määrää verenkierrossa ja suurimmassa osassa kudoksia. Kilpirauhasen ulkoinen reaktio, mukaan lukien dejodinaasit, on jatkuvasti vakaa ja sillä on merkittävä rooli määriteltäessä kilpirauhashormonin status kudoksissa. Merkittävä nousu D1:n aktiivisuudessa kilpirauhasessa nostaa T3:n muuntoa T4:sta ja tämä edistää normaalin T3-pitoisuuden ylläpitoa plasmassa. Erityisen tärkeää kilpirauhashormonin statukselle tietyissä kudoksissa kuten aivoissa, on vuorovaikutus D2:n lisääntyneen aktiivisuuden (vastauksena matalaan T4:een) ja D3:en vähenemisen välillä. Lopullinen kunto ei ole ainoastaan riippuvainen jodipuutoksen asteesta, vaan myös tietystä kudostyypistä. (4)
Jodinpuute erityisesti raskaana olevilla naisilla on edelleen tällä vuosituhannella pääsyy henkisen jälkeenjääneisyyteen maailmanlaajuisesti, ja se vaikuttaa miljooniin ihmisiin enemmän tai vähemmän. Huolimatta kansainvälisten instituutioiden kuten UNICEF:in ja WHO:n ponnisteluista, tätä vitsausta silti esiintyy, huolimatta siitä että jodinpuutostilat voidaan välttää lisäjodia nauttimalla raskauden ja imetyksen aikana. Eurooppa on kaukana muita mantereita jäljessä näissä ponnisteluissa ja on olemassa tuoretta todistusaineistoa siitä, että kasvava osuus Pohjois-Amerikan raskaana olevista naisista ei ole saanut optimaalista määrää jodia ja riittävää täydennystä. (4)
Maailmanlaajuisesti, mukaan lukien teollistuneet maat, tarvitaan huomattavia lisäsatsauksia aivojen suojaamisessa jodinpuutokselta sekä ihmisten perusoikeuksien noudattamista:
1. Jokaisella lapsella on oikeus riittävään jodinsaantiin takaamaan normaali kehitys, erityisesti syntymättömän lapsen oikeus.
2. Jokaisella äidillä on oikeus riittävään jodinsaantiin varmistamaan syntymättömän lapsen mahdollisuudet normaaliin henkiseen kehitykseen. (4)
LÄHTEET:
2. Ihmisen fysiologia ja anatomia (Walter Nienstedt-Osmo Hänninen-Antti Arstila-Stig-Eyrik Björkqvist. WSOY. Porvoo. 1999. 12. Uudistettu painos
3. Thyroid Hormone Synthesis and Secretion.
5. Kilpi-lehti. 2/2015. Tiivistelmä Matti Välimäen luennosta aina ajan-kohtainen kilpirauhasen vajaatoiminta. Teksti Tanja Väyrynen. Sivut 5-6