Mikä on kilpirauhanen?

Kilpirauhanen on perhosen muotoinen endokriininen eli umpieritysrauhanen, joka sijaitsee kaulan alaosassa. Se painaa normaalisti noin 20 grammaa.



Kuva/bild Tuija Leino



Kilpirauhanen on kehon yleiskytkin. Se ohjaa erittäin monia kehon toimintoja erittämiensä hormonien kautta: T4 eli tyroksiini, T3 eli trijodityroniini eli liotyroniini, T2, T1 ja kalsitoniini. Numero T:n perässä kertoo montako jodiatomia on kiinnitettynä tyroniiniin. Kaikki T-hormonimolekyylit sisältävät siis tyroniinimolekyylin ja numeron osoittaman määrän jodiatomeja.



Kilpirauhanen on osa kehon säätöjärjestelmää

Kaikki kehon T4 on normaalisti peräisin kilpirauhasesta. Muita T-hormoneja syntyy myös muualla kehossa dejodinaasientsyymien vaikutuksesta. Ne irrottavat T-molekyyleistä yhden jodiatomin kerrallaan. Esimerkiksi 80 % kehon T3-hormonista syntyy normaalisti muualla kuin kilpirauhasessa.

Miten kilpirauhanen sitten osaa erittää oikean määrän hormoneja? On käytössä negatiivinen takaisinkytkentäsilmukka, jota myös kutsutaan HPT-akseliksi siihen osallistuvien rauhasten mukaan: Hypotalamus, aivolisäke (Pituitary) ja kilpirauhanen (Thyroid). Hypotalamus ja aivolisäke sijaitsevat aivoissa, ja ne seuraavat kilpirauhashormonien paikallista pitoisuutta. Hypotalamus erittää tarvittaessa TRH-nimistä hormonia, jonka pitoisuuden mukaan aivolisäke vuorostaan erittää tyreotropiinia eli TSH:ta (Thyroid Stimulating Hormone). Kun TSH kohoaa, kilpirauhanen yleensä lisää hormonien eritystä.




Kuva https://embryology.med.unsw.edu.au/embryology/index.php?title=File:HPT_axis.jpg

Mainittujen hormonien eritys eri vuorokauden aikoina ei ole vakio, vaan vaihteleva. TSH erittyy pulsseina ja sen pitoisuus veressä on korkeimmillaan klo 00 – 04, jonka jälkeen se alkaa laskea. Alkuillasta se alkaa taas nousta. TSH on alimmillaan noin klo 13.

Kilpirauhashormonit säätelevät mm. aineenvaihduntaa ja kehon lämpötilaa.

Kehossa syntyy terveillä myös dejodinaasi D3:n vaikutuksesta myös käänteinen T3 (rT3). Se on hormoni, jonka pitoisuus kasvaa vakavissa sairauksissa ja nälässä elimistön suojelemiseksi.




D2 toimii keskushermostossa, aivolisäkkeessä, kilpirauhasessa, sydämessä, lihaskudoksessa ja istukassa, D1 maksassa (jossa tapahtuu 60 % T3-muunnosta), munuaisissa ja kilpirauhasessa. Näin siis tavallaan D2 ohjaa takaisinkytkentäsilmukkaa T3:n osalta aivoissa.

Mutta hormonit on saatava myös perille, verestä kohdekudosten solujen seinämien sisälle ja siitä edelleen tumiin. Siitä huolehtivat kuljetusproteiinit eli transportterit.

Myös muut tekijät voivat vaikuttaa tähän säätöjärjestelmään, kuten stressi, autoimmuunisairaudet, keliakia, lisämunuaisen hormonit, eräät lääkkeet jne.


Kun koko tämä järjestelmä on kunnossa, kehon solut saavat käyttöönsä oikean määrän kaikkia kilpirauhashormoneja ja ihmisen keho ja aivot toimivat oikein.






Lähteitä:

Välimäki, Sane, Dunkel: Endokrinologia. Duodecim 2009. ISBN 978-951-656-290-5