Kilpirauhaspotilaan ravitsemus

Kilpirauhassairauksia on monenlaisia ja ne voivat olla taustasyiltään ja ilmenemismuodoiltaan toisistaan hyvinkin poikkeavia. Tämän vuoksi eri kilpirauhassairauksiin sairastuneiden ja lisäksi yksilöidenkin potentiaalisesti paras mahdollinen ruokavalio voi olla melko erilainen. Mietittäessä millainen ruokavalio kilpirauhaspotilaalle olisi mahdollisimman soveltuva, on huomioitava mm. sairaus, muut terveyteen vaikuttavat tekijät ja yksilön erityistarpeet. Näitä voivat olla allergiat, kehonpaino ja fyysinen aktiivisuus, geeniperimä ja myös psyykkiset ja sosiaaliset lähtökohdat.

Perusasiat kuntoon itselle sopivassa tahdissa

Ruokavalio- ja elämäntapamuutoksissa saatetaan haluta tehdä kunnon ryhtiliike ja lähteä nopeaan starttiin. Ruokavaliota halutaan kenties muuttaa yhdessä yössä ja radikaalisti. Tämä voi sopia joillekuille, mutta ei yleisesti ottaen ole välttämättä toimivin taktiikka. Pysyviä hyödyllisiä muutoksia saavutetaan nimittäin useimmiten niin, että muutokset tehdään vähitellen ja pyritään tekemään sellaisia muutoksia, että niitä on mahdollista toteuttaa pitkäaikaisesti. 

Kun muutamme ruokavaliotamme parempaan suuntaan, jo perusasioiden huomioiminen muutos kerrallaan voi tuoda merkittävää hyötyä. Kun hyödyt huomaa konkreettisesti olossaan, tämä kannustaa jatkamaan eteenpäin.

Niin kilpirauhaspotilailla kuin muillakin nämä perusasiat voivat olla:

- säännöllinen ateriarytmi
- sopivan kokoiset ja tasapainoisesti koostetut ateriat
- riittävä nesteen saanti
- riittävä vihannesten, marjojen ja hedelmien saanti
- riittävä ja monipuolinen proteiinien saanti
- sopiva määrä terveellisiä rasvoja
- riittävä kuidun saanti
- omaan aktiivisuustasoon ja aineenvaihduntaan sopiva määrä tärkkelystä
- sokerin, lisäaineiden ja runsaasti prosessoitujen elintarvikkeiden liikasyönnin välttäminen
- terve suhde ruokaan
- rauhallinen syöminen miellyttävässä ympäristössä ja ruoan riittävä pureskelu
- ruoka-aineiden ja ruokareseptien monipuolisuus

Tarvittavista muutoksista voi laatia listan ja alkaa toteuttamaan muutoksia yksi kerrallaan itselleen sopivassa aikataulussa, esimerkiksi yksi muutos viikossa tai jopa kuukaudessa. Ruokavaliomuutoksessa voi olla psykologisesti helpompaa lähteä liikkeelle lisäämällä ruokavalioon toivottuja ruoka-aineita sen sijaan, että keskittyisi heti aluksi liiaksi vain karsimaan niitä ruoka-aineita, joiden käytön haluaa lopettaa tai joiden käyttöä haluaa vähentää. Kun ruokavalioon esimerkiksi lisätään vihanneksia, marjoja, hedelmiä ja kuituja, jää silloin automaattisesti vähemmän tilaa niille ruoka-aineille, joiden määrää haluaakin vähentää.

Itselleen voi määrittää myös terveitä rajoja mm. herkuttelulle. Vaikka herkuttelusta ei yleensä ole mitään syytä luopua kokonaan, voi miettiä onko itselle sopiva määrä aterioita, joilla herkuttelet esimerkiksi jollakin sokeria sisältävällä kaksi kertaa viikossa, kerran viikossa tai vaikka vain kahden viikon välein. On hyvä olla sopivan joustava ja ottaa huomioon mm. kyläilyt ja juhlat varsinkin, jos niitä on elämässä suhteellisen harvoin. 

Artikkelit eri tilanteisiin ravinnosta