Kolme vuotta kilpirauhasen Käypä hoito -suositusta: Potilaiden kokemuksissa korostuvat jäykkyys ja huoli hoidon laadusta
16.2.2026
Marraskuussa 2023 julkaistu kilpirauhasen vajaatoiminnan Käypä hoito -suositus on nyt ohjannut suomalaista terveydenhuoltoa reilun kahden vuoden ajan. Olemme seuranneet suosituksen vaikutuksia potilaiden arkeen kolmella erillisellä gallup-kyselyllä, joista tuorein toteutettiin vuodenvaihteessa 2025/2026.
Tulokset piirtävät huolestuttavan kuvan: vaikka suosituksen tavoitteena oli yhtenäistää ja selkeyttää hoitoa, monet potilaat kokevat hoidon laadun ja yksilöllisen kohtaamisen heikentyneen.
Laboratorioarvot vs. elämänlaatu
Gallup-vastausten perusteella suurin kipupiste on edelleen voimakas tukeutuminen TSH-arvoon potilaan kliinisen voinnin sijasta. Moni kokee, että hoitosuositus on antanut lääkäreille ”luvan” sivuuttaa jatkuvat oireet, mikäli verikokeet ovat viitearvoissa.
"Tuntuu kuin hoitaisin papereita, en itseäni. Lääkäri totesi vain, että arvot ovat priimaa, vaikka olen niin väsynyt, etten selviydy työpäivästä." (Lainaus vuoden 2025/2026 gallupista)
Hoitovaihtoehtojen kaventuminen
Erityisesti ne potilaat, jotka eivät saa riittävää apua perinteisestä tyroksiinihoidosta (T4-monoterapia), kokevat jääneensä hoidollisesti umpikujaan. Kyselyissä toistuu kokemus siitä, että yhdistelmähoidon (T4+T3) kokeileminen tai jatkaminen on muuttunut entistä vaikeammaksi suosituksen myötä.
"Ennen suositusta vointiani kuunneltiin, nyt vastaus on joka kerta 'Käypä hoito ei suosi tätä'. Tunne on epätoivoinen, kun tiedän, mikä lääkitys minua auttaisi, mutta sitä ei enää saa."
Trendit 2024–2026: Mitä on muuttunut?
Kun vertaamme kolmea tehtyä kyselyä, voimme havaita tiettyjä kehityssuuntia:
Kasvava kynnys päästä erikoislääkärille: Viimeisimmässä gallupissa korostuu vaikeus päästä endokrinologin arvioon, vaikka perusterveydenhuollon hoitotasapaino ei tyydyttäisi potilasta.
Vastakkainasettelun lisääntyminen: Potilaan ja lääkärin välinen luottamus on koetuksella. Potilaat kokevat joutuvansa "taistelemaan" hoidostaan, mikä kuormittaa jo valmiiksi uupunutta vajaatoimintapotilasta.
Tiedonjano: Positiivisena trendinä näkyy potilaiden oma aktiivisuus ja vertaistuen merkitys. Koska virallinen hoitopolku koetaan kapeaksi, potilaat etsivät tietoa ja tukea toisiltaan entistä enemmän.
Yhteenveto
Kyselyiden viesti on selvä: Kilpirauhasen vajaatoiminta on monimutkainen sairaus, jonka hoitoon tarvitaan enemmän joustoa ja yksilöllistä otetta. Nykyinen Käypä hoito -suositus koetaan monesti mekaanisena ohjeistuksena, joka ei riittävästi huomioi potilaan elämänlaatua tai toimintakykyä.