Asiantuntijat ovat etsineet ratkaisuja kilpirauhashoidon ongelmiin
13.9.2023
Kilpirauhassairauksien pyöreä pöytä kokoontui perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun johdolla vuosina 2021-2023 käyden keskustelua kilpirauhassairauksien tutkimuksen ja hoidon tilasta ja hakien kehittämisehdotuksia. Nämä kilpirauhasalan vaikuttajat ovat hakeneet yhteisesti hyväksyttyjä kehittämisehdotuksia. Mukana ovat olleet alan osaavimpia lääkäreitä ml. Suomen endokrinologiyhdistyksen puheenjohtaja sekä potilasjärjestöjen edustajia kuten Suomen Kilpirauhaspotilaat ry.
Erityisesti hypotyreoosi eli kilpirauhasen vajaatoiminta koskettaa merkittävää osaa väestöstä. Näiden sairauksien hoidossa tunnistettiin esiintyvän vajausta ja alueellista vaihtelua.
Ongelmiksi tunnistettiin seuraavaa vajaatoiminnan osalta:
- hoidon saatavuus
- hoidon alueellinen vaihtelu
- osaamisen kehittäminen
- potilaiden kohtaaminen
- erilaisten lääkitystarpeiden tunteminen (ja jopa pelko)
- terveydenhuollon säästötoimet
- kustannukset
- endokrinologeja ei ole tarpeeksi tyroksiinihoidolla olevien ja kuitenkin oireisten potilaiden jatkuvaan hoitamiseen.
Hoidon saatavuus ja alueellinen vaihtelu ovat yksi keskeisiä asioita kilpirauhasen vajaatoiminnan ongelmissa. Tätä vielä pahentaa osaamisongelmat sekä pelko hoitaa kilpirauhaspotilaita. Esimerkiksi Lapin alueella endokrinologin saatavuus on Oulua lukuunottamatta mahdoton eikä tilanne Oulussakaan hyvä ole.
Pyöreän pöydän ratkaisuehdotuksia (tässä osa ehdotuksista):
- kansansairauden status vajaatoiminnalle
- viimeisimpään tietoon perustuva kansallinen suositus
- hyvinvointialueille lisää ohjeistusta ja osaamista
- yhteistyö potilasjärjestöjen kanssa
- seulonnassa ja hoidon ongelmakohdissa otetaan TSH:n arvon lisäksi T4V, yhdistelmähoidon seurannassa myös T3V
- kilpirauhaslääkärien ja -hoitajien saaminen perusterveydenhuoltoon.
Nämä ovat toki vain esimerkkejä, kannattaa lukea teksti kokonaisuudessaan. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9713-4