Ravitsemus loppusanat

Anna itsellesi aikaa ja vaali hyvinvointiasi kokonaisvaltaisesti!

Kilpirauhassairauksien hoitotasapainon saavuttaminen ei useinkaan tapahdu ihan hetkessä. Siihen voi mennä kuukausia ja jopa vuosia. Hyvien elintapojen ja terveellisen ruokavalion vaaliminen on osa kokonaisvaltaista terveydenhoitoa. Vaikka sairauden hoitaminen ei saisikaan haukata liian isoa palaa kannattaa kuitenkin hyödyntää vertaistukea ja etsiä aktiivisesti uusia asioita, joista voisi olla sinulle apua. Joskus voi joutua kokeilemaan montaa asiaa ja useallakin eri tavalla, ennen kuin apu ja hoitotasapaino löytyy. Tukihoitona myös erilaisista täydentävistä hoitomuodoista voi olla apua, kunhan niitä toteuttaa koulutettu ammattilainen.

Voi olla todellinen etsintäretki löytää vähitellen itselleen sopivat elintavat, ruokavalio ja lääketieteellinen hoito. Ajan myötä oma terveydentila voi muuttua, joten retki jatkuu usein jossakin muodossa elämän loppuun asti. Ihmistä ei ole tarkoitettu pärjäämään ja elämään yksin, joten läheisille ja hoitohenkilökunnalle puhuminen ja vertaistuki voivat auttaa jaksamaan. Saatat löytää myös uusia näkökulmia ja saada hyödyllisiä neuvoja. Olisi kuitenkin tärkeää, ettei koko elämä ole sairautta, sen hoitamista tai ruokavaliota. Keskity siksi myös saamaan mielihyvää mm. luonnosta, ihmissuhteista, harrastuksista ja mielekkäästä tekemisestä. Olemmehan niin paljon muutakin kuin mm. sairautemme, oireemme ja diagnoosimme. Elämänlaatumme koostuu muustakin kuin terveydentilastamme.

Sopiva ruokavalio on yksilöllinen

Monien ruokavalio on melko sattumanvaraisesti rakentunut ja riippuu paljolti siitä, millaiset ruokailutottumukset ovat olleet lapsuudenkodissa ja millainen on paikallinen ruokakulttuuri. Ruokavalion kehittymistä on määrittänyt myös mm. päiväkotien, koulujen ja työpaikkaruokaloiden joukkoruokailut. Moni syö lähinnä sitä, mikä on riittävän nopeaa, maistuu omaan suuhun hyvältä ja järjestyy arjessa helposti.

Terveellinen ja tiedostavampi ruokavalio syntyy usein kiinnostuksesta parempaan vointiin ja terveyteen tai havahtumisesta ikääntymisen ensimmäisiin merkkeihin. Joskus se on myös peruja lapsuudenkodista tai puoliso tuo sen mukanaan yhteiseen uuteen kotiin.

Johonkin tietynlaiseen pitkäaikaiseen ruokavalioon päätyminen on usein kompromissi. Joskus liikkumavaraa on hieman vähemmän, jos ruokavalinnat vaikuttavat terveyteen, jaksamiseen ja oireisiin merkittävästi. Allerginen ei voi syödä ruoka-aineita, joille hän on allerginen, eikä henkilön, jolla on geneettiseltä pohjalta hankalampi kestää verensokerien nopeaa vaihtelua ja jolla on taipumusta ylipainoon, kannata syödä liikaa tärkkelystä ja myös hänen sokerinsietokykynsä voi olla jotakuta toista paljon heikompi. Jos tulee muutamastakin karkista hyvin heikkovointiseksi, ei ole silloin hyvä päätös tästä huolimatta syödä kerran viikossa karkkeja, koska muutkin syövät. 

Miten joustava on järkevä olla ruokavalionsa suhteen, on yksilöllistä ja voi muuttua ajan saatossa. Siksi perustuntemus siitä, mitä elimistömme ruoaltamme tarvitsee ja se, että pyrimme tiedostamaan päivittäisiä ruokavaliovalintojamme, on niin tärkeää. Kun tiedämme miten paljon valintamme voivat vaikuttaa vointiimme, osaamme myös paremmin suunnitella syömisiämme niin lyhyellä kuin pitkälläkin tähtäimellä. Lähde liikkeelle perusasioista ruokavaliossa ja laajenna sitten tarpeen mukaan kohti yksilöllisempiä kokeiluja ja ratkaisuja.

Tämän osuuden on kirjoittanut koulutettu diplomiravintoterapeutti ja kilpirauhaspotilas. Tämä ei korvaa yksilöllistä ravintoneuvontaa, joskin suosittelemme käyttämään vain kilpirauhassairauksia tuntevia ravintoneuvojia.